Enduro on maastossa ajettavaa moottoripyöräurheilua. Motocrossista enduro eroaa siinä, että motocrossia ajetaan radalla ja enduroa maastoon tehdyllä reitillä. Maastossa ja metsässä ajamiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Lajia harrastetaan myös talvella. Talviendurossa ajettava reittin on useimmiten lumessa oleva ura eli spoori, jolloin ajaminen on erilaista kuin kesällä. Enduroa ajetaan pääsääntöisesti seisaaltaan, mutta talvella taas istualtaan. Enduron harrastajia on Suomessa muutamia tuhansia.

Kilpailumielessä enduro on luotettavuuskilpailu, joka koostuu liikenteessä tai maastossa ajettavista siirtymistä sekä reitille sijoitetuista maastokokeista. Tavoitteena on selviytyä reitistä mahdollisimman nopeasti ja luotettavasti. Liikenteessä ajettavat siirtymät ajetaan liikennesääntöjen ja nopeusrajoitusten mukaisesti. Maastokokeet taas ovat suljettuja reittejä, joista ajaja pyrkii suoriutumaan mahdollisimman nopeasti. Ajajan suorituksia kontrolloidaan aikatarkastusasemilla, joille saapuminen on tarkkaan aikataulutettu. Myöhästymisestä voidaan antaa ajajalle aikarangaistus, joka huomioidaan loppuajassa.

Mitä endurokuskilta vaaditaan?

Endurokuljettajalta vaaditaan erityisen hyvää kestävyyttä, sillä kilpailut ovat fyysisesti rankkoja. Kilpailut kestävät yleensä noin 6 tuntia, ja monesti siirtymät maastokokeiden välillä pyritään sijoittamaan myös maastoon, jolloin kilpailun maastokokeiden lisäksi siirtymäreitit asettavat kuljettajien kunnon koville. Maastokokeilla kuljettajien keskisyke on yli 80 % maksimisykkeestä ja energiankulutus kilpailun aikana yli 1000 kcal/h. Enduro on äärimmäisen raskas laji ja kuljettajien erot tulevatkin helposti esiin loppupäivästä. Hyvän kestävyyskunnon lisäksi kuljettajilta vaaditaan hyvää lihaskoordinaatiota, lihaskuntoa ja liikkuvuutta. Lisäksi on tärkeää, että moottoripyörä on teknisesti kunnossa ja soveltuu moottorin, pyörän geometrian ja iskunvaimennuksen ominaisuuksien osalta kuljettajalle. Pyörän huolto on iso osa enduroharrastusta. Myös kilpailuissa kuljettajien on huolehdittava mahdollisista renkaanvaihdoista itse.

Kilpailut

Kilpailuissa maastokokeiden pituus on yleensä 4–8 km, ja aikaa yhteen maastokokeeseen käytetään 8–16 min. SM-luokissa maastokokeita ajetaan yleensä 6–9 kpl. Koko kilpailun pituudeksi tulee noin 150–200 km. Ennakkotutustuminen reittiin on sallittua vain jalkaisin viimeisen 15 vuorokauden aikana ennen kilpailua. Endurokilpailut ovat Suomessa yleensä yhden päivän mittaisia kilpailuja, mutta kilpailu voidaan järjestää myös peräkkäisinä kilpailuina, jolloin toinen päivä on kilpailijoille rankempi. Näin on käytäntönä MM-sarjassa. Suomen tunnetuin endurokilpailu on Päijänteen ympäriajo eli Päitsi. Kilpailussa kierretään Päijänne-järvi ja kahden päivän kilpailulle tulee mittaa yli 700 km. Päitsi on järjestetty jo 81 kertaa ja kilpailu ajetaan alkukeväästä, jolloin keliolosuhteet tuovat omat haasteensa. Vuonna 2017 kilpailu tulee olemaan myös osa MM-sarjaa.

Kilpailukalustona toimivat kaksi- tai nelitahtiset 125cc-500cc, bensiinikäyttöiset enduromoottoripyörät, jotka täyttävät Trafin poikkeuslupa huomioiden liikenteeseen käytettävän moottoripyörän vaatimukset.

Kuljettajat jaetaan kilpailuissa eri luokkiin heidän luokittelunsa, moottoripyörän moottorin tyypin, iän ja sukupuolen mukaan. Kuljettajat aloittavat kilpailemisen aina C-luokasta, josta menestyksen myötä saaduilla nousupisteillä noustaan ensin luokkaan B ja seuraavaksi luokkaan A. Luokat jaetaan vielä kolmeen alaluokkaan moottoripyörän moottorin tyypin (2t/4t) ja kuutiotilavuuden mukaan. Muita luokkajakoja ovat alle 20-vuotiaiden luokka (U20) ja veteraaniluokat V40, V50 ja V60 sekä naisten luokka D. Naiset voivat myös kilpailla yleisissä luokissa.

Eri kilpailuluokat

  • A1, B1, C1 (100-125cc 2t ja 175-250cc 4t)
  • A2, B2, C2 (140-250cc 2t ja 290-450cc 4t)
  • A3, B3, C3 (290-500cc 2t ja 475-650cc 4t)
  • U20 (alle 20v ja alle 125cc 2-tahtiset)
  • V40, V50 ja V60 (moottorintyyppi vapaa)
  • Naiset, D (moottorintyyppi vapaa)

Kuljettajat tunnistaa moottoripyörässä olevasta numerokilvestä ja heidän luokkansa numeropohjan väristä. Eri luokkien numeropohjat ja numeroiden värit ovat seuraavat:

  • A-luokka keltainen pohja, mustat numerot
  • B-luokka musta pohja, valkoiset numerot
  • U20-luokka vihreä pohja, valkoiset numerot
  • C-luokka valkoinen pohja, mustat numerot
  • D-luokka (naiset) lila pohja, valkoiset numerot
  • V40-luokka sininen pohja, valkoiset numerot
  • V50-luokka punainen pohja, valkoiset numerot
  • V60-luokka valkoinen pohja, punaiset numerot
A-luokan kuljettaja Marko Tarkkala

A3-luokan kuljettaja Marko Tarkkala (kuva Sport fotoklubi)

Enduron SM-sarja koostuu vuonna 2016 seitsemästä kisasta. Kauden 2016 ensimmäinen kisa ajettiin helmikuussa ja viimeinen ajetaan 4.9. Riihimäellä. Kussakin kilpailussa pisteitä annetaan jokaisen luokan viidelletoista nopeimmalle kuljettajalle ja koko sarjan mestari ratkeaa, kun kaikkien kilpailujen pisteet on laskettu yhteen.

Ympäristövaikutukset

Enduron ympäristöön vaikuttavat päästöt ovat pääasiassa melupäästöjä, joita kontrolloidaan tarkasti. Jokaisessa kilpailussa mitataan kaikkien kilpailuun osallistuvien pyörien melutasot, eivätkä ne saa ylittää maksimikierrosluvulla, kahden metrin etäisyydellä 112 dB rajaa. Käytännössä enduropyörällä ajetaan kilpailussa huomattavasti pienemmillä kierroksilla, joten melupäästö on kokonaisuudessaan alhainen, eikä aiheuta merkittävää kuormitusta ympäristölle. Offroad-lajien hyödyistä luonnolle on tutkittu ja asiasta on julkaistu artikkeli. Enduropyörissä on bensiiniä noin kymmenen litraa ja öljyä 1–1,5 litraa, joten laji ei juurikaan aiheuta vaaraa pohjavedelle. Sama koskee pakokaasupäästöjä.

(Lähde: Suomen moottoriliitto)